Yksi yleisimmistä harrastajagolfarin virheistä lähipelissä on tilanteen yliarviointi. Valitaan liian vaikea lyönti ja tavoitellaan tulosta, joka vaatisi lähes täydellisen suorituksen. Tällöin virhe kertaantuu: epäonnistunut chippi, toinen yritys ja lopulta pahimmillaan kolme puttia.

Useimmat vaikeat lähipelitilanteet johtuvat jo aiemmasta valinnasta. Lähestymislyönti, joka jää lyhyeksi tai lipun puolelle griiniä eli niin sanotulle short sidelle, pakottaa pelaajan seuraavassa lyönnissä vaikeaan tilanteeseen, jossa ei ole tilaa pysäyttää palloa. Näitä tilanteita tulisi pyrkiä välttämään suunnittelemalla peli niin, että lähestymiset päätyvät mieluummin griinin fat sidelle.

Jos kuitenkin löydät itsesi vaikeasta paikasta, on tärkeää tunnistaa tilanne ja tehdä järkevä valinta. Tässä kohtaa peliin astuu ajatusmalli ”take your medicine”. Se tarkoittaa sitä, että pelaaja hyväksyy tilanteen sellaisena kuin se on ja valitsee lyönnin, jolla pääsee varmasti pois ongelmasta – ei sankarisuoritusta, vaan vahinkojen minimointia. Joskus voi olla parempi valita peruslyönti ja näin ollen pitkä putti ja antaa sille mahdollisuus mennä reikää, mutta mielessään hyväksyä myös kaksi puttinen.

Lähipelissä pätee yksinkertainen sääntö: mitä matalampi lyönti, sitä todennäköisemmin se onnistuu. Putti on lähes aina paras vaihtoehto, jos se vain on mahdollista. Sen jälkeen tulee matala chippi. Liian usein pelaaja tarttuu korkeaan wedgeen, vaikka tilanne ei sitä vaatisi. On myös hyvä muistaa, että huono putti on usein parempi ja tarkempi kuin huono 60° wedge. Etenkin harrastelijapelaajana on tärkeää pitää peli yksinkertaisena, tunnistaa riskit ja minimoida ne.

Älä tee asioista vaikeampaa kuin niiden tarvitsee olla. Ja jos haluat välttää vaikeat tilanteet kokonaan, paras ratkaisu on yksinkertainen, osu griiniin. Elokuun artikkelissa keskustellaan, miten griiniosumien määrää voi lisätä. Pysy kuulolla.