Trackmanin Map My Bag -toiminto on erinomainen työkalu lyöntimittojen mitoitukseen. Sen avulla saat jokaisesta bägissasi olevasta mailasta selville realistisen keskiarvon, joka perustuu todellisiin lyönteihisi, ei satunnaiseen huippuonnistumiseen. Mitä enemmän dataa keräät, sitä tarkemmaksi Trackmanin arvio muuttuu. Tarkka lyöntimitoitus auttaa havaitsemaan, jos eri mailojen välillä on mahdollisia etäisyysaukkoja ja auttaa optimoimaan mailavalintasi kierroksen aikana tarkan datan avulla. On kuitenkin hyvä muistaa, että Trackmanissa olosuhteet ja pallon makuu ovat aina idealliset. Esimerkiksi 100 metrin lyönti 6 m/s vastatuulessa vaatii todellisuudessa 120 metrin lyönnin samalla kaarella ja puolestaan 6 m/s myötätuuleen tulee lyödä noin 95 metrin lyönti.

Map My Bag -toiminnon arvo näkyy vasta pelikentällä, kun olet valitsemassa mailaa lähestymislyöntiä varten ja tiedät täsmälleen, mikä on keskiarvosi jokaisella bägistä löytyvällä mailallasi optimaalisissa olosuhteissa. Tämä helpottaa kentällä tehtävää päätöksentekoa, ei arvailua, eikä toivetta kerran elämässä täydellisestä osumasta, vaan luottamus siihen, että pallo päätyy suunnitellulle etäisyydelle. Tämä vähentää lyhyeksi jääneitä lähestymisiä ja parantaa mahdollisuuksia osua griiniin.

Shot Scope -tutkimuksen mukaan 20-tasoituksen pelaaja jää lähestymislyönneissään vajaaksi jopa joka toinen kerta, kun taas alle 10-tasoituksella pelaava pelaaja jää vajaaksi vain noin 35% lyönneistä. Tutkimuksen mukaan syynä ei yleensä ole tekniikan puute, vaan epätietoisuus omista lyöntimitoista. Perustamalla pelistrategia ja päätökset tarkasti mitattuun keskiarvoon, pystyy helposti välttämään ylimääräisten lyöntien kertymisen, joka johtaa tasaisempaan tuloksen tekoon.

Map My Bag -data kannattaa päivittää säännöllisesti, jotta luvut pysyvät ajan tasalla ja vastaavat pelaajan todellista tasoa. Se tarkoittaa parempia mailavalintoja, vähemmän virheitä ja enemmän onnistumisia.

Artikkeli Paremmat mailavalinnat, vähemmän virheitä ja enemmän onnistumisia julkaistiin ensimmäisen kerran Swingmakers.

Useimmat vaikeat lähipelitilanteet johtuvat jo aiemmasta valinnasta. Lähestymislyönti, joka jää lyhyeksi tai lipun puolelle griiniä eli niin sanotulle short sidelle, pakottaa pelaajan seuraavassa lyönnissä vaikeaan tilanteeseen, jossa ei ole tilaa pysäyttää palloa. Näitä tilanteita tulisi pyrkiä välttämään suunnittelemalla peli niin, että lähestymiset päätyvät mieluummin griinin fat sidelle.

Jos kuitenkin löydät itsesi vaikeasta paikasta, on tärkeää tunnistaa tilanne ja tehdä järkevä valinta. Tässä kohtaa peliin astuu ajatusmalli ”take your medicine”. Se tarkoittaa sitä, että pelaaja hyväksyy tilanteen sellaisena kuin se on ja valitsee lyönnin, jolla pääsee varmasti pois ongelmasta – ei sankarisuoritusta, vaan vahinkojen minimointia. Joskus voi olla parempi valita peruslyönti ja näin ollen pitkä putti ja antaa sille mahdollisuus mennä reikää, mutta mielessään hyväksyä myös kaksi puttinen.

Lähipelissä pätee yksinkertainen sääntö: mitä matalampi lyönti, sitä todennäköisemmin se onnistuu. Putti on lähes aina paras vaihtoehto, jos se vain on mahdollista. Sen jälkeen tulee matala chippi. Liian usein pelaaja tarttuu korkeaan wedgeen, vaikka tilanne ei sitä vaatisi. On myös hyvä muistaa, että huono putti on usein parempi ja tarkempi kuin huono 60° wedge. Etenkin harrastelijapelaajana on tärkeää pitää peli yksinkertaisena, tunnistaa riskit ja minimoida ne.

Älä tee asioista vaikeampaa kuin niiden tarvitsee olla. Ja jos haluat välttää vaikeat tilanteet kokonaan, paras ratkaisu on yksinkertainen, osu griiniin. Elokuun artikkelissa keskustellaan, miten griiniosumien määrää voi lisätä. Pysy kuulolla.

Artikkeli ”Take your medicine” – fiksumpaa lähipeliä julkaistiin ensimmäisen kerran Swingmakers.

Tänä kesänä Swingmakersin uutiskirjeartikkeleissa pureudutaan yleisimpiin golfharrastajien virheisiin yhdessä Tommi Hentun kanssa. Vaikka golf tunnetaan teknisesti vaativana ja moniulotteisena lajina, pelin perusta rakentuu lopulta kolmen keskeisen tekijän varaan: alkuasento, ote ja suuntaus. Nämä elementit muodostavat jokaisen lyönnin pohjan. Ilman niiden hallintaa toistettavuus kärsii, ja suorituksen vakaus katoaa. Ennen kuin alat korjaamaan swingiä, on tärkeää varmistaa, että perusasiat ovat kunnossa, sillä suurin osa ongelmista on jäljitettävissä juuri näihin osa-alueisiin.

Hyvä alkuasento antaa keholle mahdollisuuden liikkua hallitusti ja tasapainoisesti koko lyönnin ajan. Tärkeää on säilyttää vartalossa selkeät kulmat ja ryhdikäs selkä, sekä sijoittaa painopiste päkiöille. Rautamailoilla kehon paino saa olla hieman vasemman jalan varassa, kun taas draiverilla painopiste siirtyy enemmän oikealle jalalle. Epätasapainoinen alkuasento johtaa usein kontrollin menetykseen osumahetkellä, mikä puolestaan vaikuttaa merkittävästi lyönnin tarkkuuteen, tehokkuuteen ja toistettavuuteen.

Mailan ote on tärkein yksittäinen kontaktipiste pelaajan ja mailan välillä. Vasen käsi sijoitetaan niin, että grippi lepää etusormen keskinivelen päällä ja kulkee pikkurillin kämmenlihaksen alta. Oikean käden peukalon ja etusormen välinen viiva tulisi osoittaa kohti oikeanpuoleista korvaa. Hyvä ote antaa mahdollisuuden hallita lavan asentoa läpi swingin. Lavan asento osumahetkellä vaikuttaa pallon lähtösuuntaan jopa yli 80-prosenttisesti.

Suuntaaminen on usein vähiten huomiota saanut osa-alue harrastajagolfaajien keskuudessa, vaikka sen vaikutus lyönnin lopputulokseen on merkittävä. Lavan suuntaus on tärkein, mutta vartalon suuntausta ei kuitenkaan saisi väheksyä. Usein harrastajagolfarit pelaavat asennosta, jossa vartalon linjaukset menevät ristiin, esimerkiksi jalat osoittavat kohteesta oikealle ja hartiat vasemmalle. Hyvä suuntaus muistuttaa rautatiekiskoja: mailan lapa osoittaa suoraan kohteeseen, ja kehon linjaukset kulkevat sen kanssa samansuuntaisesti, hieman kohteesta vasemmalle (oikeankätisellä pelaajalla). Näiden kahden kiskon ei tule kohdata missään vaiheessa. Huonon suuntauksen lopputuloksena pallo ei kulje haluttuun linjaan, vaikka itse swingi olisi teknisesti erinomainen ja osuma täydellinen.

Tommi suosittelee tarkistamaan nämä kolme peruselementtiä säännöllisesti – mieluiten viikoittain. Helpoimpia tapoja tarkastella omaa asentoa on peilin edessä tai kuvaamalla omaa swingiä. ”Älä keksi itsellesi joka viikko uutta ongelmaa – vaikka jokin olisi kerran korjattu, ei se tarkoita, että se pysyy kunnossa ilman jatkuvaa ylläpitoa”, muistuttaa Tommi.

Moni golfari sortuu siihen, että kesällä keskitytään pelkästään kentällä kiertämiseen, ja swingin huolto jää helposti taka-alalle. Harjoittelu ja perusasioiden ylläpito ovat kuitenkin yhtä tärkeitä kesäkaudella kuin talvella. Trackman-simulaattori on erinomainen työkalu swingin seurantaan. Tommin mukaan jo yksi simulaattorikäynti kahden viikon välein tarjoaa hyvän perustan swingin ylläpitoon. Lisää Trackman arvoista voit lukea artikkelista 8 Trackman parametriä, joilla kehität peliäsi. Artikkelissa käydään läpi tärkeimmät arvot, joita simulaattorissa kannattaa seurata.

Artikkeli Swingin kolme peruspilaria julkaistiin ensimmäisen kerran Swingmakers.